keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Eikö se ikinä lopeta

Näitä sukkia ei ollutkaan vielä kaikilla. Lisää pitsipolvareita, väri on tällä kertaa valkoinen. Puikoille sukat pääsivät sunnuntaina. Tiistaina päättelin langanpäät illalla ja tänä aamuna laitoin postin kuljetettavaksi. Nämä sukat veivät neulotut grammat tänä vuonna yli ensimmäisen kilon.
Malli on kaunis ja muutama kerä varastoistani jälleen neulottua pois. Tämä Zimba Top on ollut hyvä lanka tähän malliin Maijan rinnalla. Molemmista olen jo aika monet kutonut. Kaunis ja herkkä malli vetoaa ja kiitosta on tullut sukkien saajilta. Ovat kuulemma saaneet ihastusta osakseen sukkia pitäessä. Zimbaa taitaa olla enää yksiin valkoisiin sukkiin jäljellä varastoissani, jollei kätköistä löydy yllätyspussia. Hassu asettelu kuvissa johtuu lyhyistä sukkaplokeista, ei riitä mitta lapaan eikä sääreen.

Malli: Novitan sukkalehti, Minna Metsänen, koko 39-40 valkoiset
Lanka: Schoeller & Stahl Zimba Top, 155 g.
Puikot: KnitPro koivuiset 2,5

sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Enkelit suurella sydämellä

Olen aikaisemmin kerran kutonut tämän mallin ja nyt kokeilin sitä uudestaan. Malli on täynnä kauniita yksityiskohtia ja mitä ilmeisimmin suunniteltu aika ohuille langoille. Ainakin itse saan siten sopivan kokoisen. Kokeilin ensin paksummalla langalla, mutta alku oli purettava ja siirryttävä ohuempaan lankaan. Lapasesta olisi tullut iso sillä lankapaksuudella ja puikkokoolla.
Valkoiseksi valikoitui lopulta Novitan ohut Pikkusisko, jota kului 31g ja siniseksi hieman paksumpi TrysilGarnin pätkävärjätty vauvalanka, 28g. Yllättävän pienistä keristä saa kudottua kirjoneulelapaset. Vieläkään en ole löytänyt sitä täydellistä lankaa tähän malliin. Ehkä se vielä löytyy.
Mallia on helppo seurata ja kuviot muodostuvat kuin itsestään. Tällä kertaa jouduin kuitenkin purkamaan ensimmäisen lapasen kärkikavennukset pariin kertaan ennen kuin sain ne onnistumaan. En tiedä, mikä ajatusvirhe sattui. Mutta onnistuihan se lopulta. Olisi pitänyt ehkä keskittyä hieman enemmän elokuvan lomassa lapasten kutomiseen. Toisen lapasen kanssa ei ollut mitään tuskaa ja pari valmistuikin huomattavasti nopeampaa.
Malli: Ratun Rasat enkelilapanen
Lanka: Novita pikkusisko, valkoinen, 31 g, Trysil Garn Babygarn 28 g, yhteensä 59 g
Puikot: KnitPro koivuiset nro 2,5
Lapaset tehty suurella sydämellä !

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Kukas se sieltä kurkistaa?

Hupista, kukas se sieltä kurkistaa, kaverin taakse piiloutuu? Tulipas mukavasti pyyntö kahdelta suunnalta toisistaan tietämättä näistä pöllölapasista. Ja kun ohje kerta oli esillä, niin siinähän ne kudottiin kahdet lapaset samalla mallilla peräkanaa. Kyllähän sitä piti lankakaupassa käväistä ennen kuin pääsi töihin käsiksi, mutta niin vain muodostui lankakeristä silmukoita ja silmukoista lapaset. Sain vain mukavan tekosyyn, jonka varjolla pistäydyin jälleen Laihialla Ahkeraliisassa hypistelemässä lankoja.
Ensin puikoilla pääsi viime lauantaina vaaleanpunaiselta näyttävä lanka. Lapaset olivat valmiit sunnuntaina illalla. Viikonloppuna on hieman enemmän aikaa kutoa kuin viikolla. Kuvissa näyttää pinkiltä, mutta tämä oikeasti on vaaleanpunainen, yläkuvassa oikeampi sävy. Hämärtyvä päivä vei sävyn jo sinisemmäksi enkä minä osaa niitä säätää. Lankana näissä käytän nykyisin aika usein Sadnes Garnin Smarttia ja siitä tuo pohjaväri vie lähes koko kerän. Jää ihan pieni kerä jäljelle. Valkoista jää hieman enemmän.

Maanantaina aloitin sitten nämä harmaat pöllöt. Tässä tuntui, että kerä hupeni nopeammin kuin normaalisti. Mutta niin vain jäi jäljelle vielä pieni keränloppu eilen illalla, kun näitä lopettelin. Kudoin ranteeseen yhden ylimääräisen kerroksen ja sillä muunnoksella tuntuu istuvan paljon paremmin käteen. Pienestä se on joskus kiinni.
Malli: Horatio and Oren (maksullinen ohje Ravelrysta)
Lanka: Sadnes Garn Smart, valkoinen 1002, pinkki 4176 ja harmaa 5021 yhteensä 154 g.
Puikot: Knit Pro 3 resorissa ja 3,25 muualla.

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Pieniä luita koiralle

Kelit vaihtelevat lähes päivittäin. Eilisen loskaisen ja hieman vesisateisen päivän jälkeen tänään satelee kevyttä pakkaslunta. Aivan ohut kerros on tullut, joten alla taitaa olla liukastakin liukkaampi jää. Eilen kävin ensimmäistä kertaa lankakaupassa tälle vuoden. Ahkeraliisasta Laihialta sain mukaani pari pikkupussillista vauvansukkia keräykseen sekä toki lankaa tuli haettua tuleviin lapaskudelmiin ja yksiin mielenkiintoisiin kirjoneulesukkiin. Ahkeraliisa on todella palveleva lanka- ja kangaskauppa, jossa kannattaa pistäytyä. Mennessä seurasimme uusien sähköä jauhavien tuulimyllyjen näkyvyyttä Vaasa-Seinäjoki -tielle. Ehkä ei olisi muuten edes huomannut, mutta myllyjen valot kiinnittivät huomion. Paluumatkalla poikkesimme vanhempieni luona ja vierähtihän siinä useampi tovi kangaspuiden äärellä äidin kanssa. Jälleen kerran äidillä menossa mielenkiintoinen projekti.
Olen aiemminkin kutonut tällä samalla koiramallilla lapasia. Lapaset ovat minun aika pieneen käteeni hieman isot, mutta toivottavasti saajansa käteen sopivan kokoiset. Ja ainahan alle voi laittaa toiset lapaset. Tein nämä Teeteen Pallaksesta, jolla on taipumusta hieman pesussa kutistua, joten neulepinta tiivistyy vielä entisestään.
Näissä lapasissa löytyy yksityiskohtia suunnittelijalleen tyypilliseen tapaan. Uskoisin, että nämä kädessä ei voi olla kovin totinen, vaan päinvastoin uskoisin pienet, humoristiset yksityskohdat pitävän lapasten omistajan iloisella tuulella. Olen kutonut näitä lapasia kolmella eri puikkokoolla, ehkä koolla 2,75 saisi omaan käteeni parhaiten sopivat lapaset.
Malli: Dog Mittens, Jorid Linvik (Ravelry, maksullinen ohje)
Lanka: TeeTee Pallas, musta ja luonnonvalkoinen, 75 g
Puikot: KnitPro nro 3

perjantai 16. tammikuuta 2015

Pieniä sukkia

Pienet sukat ja tumput vauvaneulekeräykseen. Malli on Lise-Loten pikkuiset sukat vain pidemmällä varrella. Toistin kuusi kertaa pitsineulekerrokset. Tumput tein varren osalta samalla ohjeella ja yhtä pitkillä pitsineulekerroksien toistoilla. Kämmenosassa neuloin 25 kerrosta oikein ja sen jälkeen kavensin joka kerroksella nauhakavennuksena silmukat pois.

Lanka: TeeTee Helmi, väri 0352,  37 g.
Puikot: KnitPro koivupuiset nro 2,5

tiistai 13. tammikuuta 2015

Fazerin sinistä

Kudoin vuosi sitten naapurustossa asuvalle ystävälle sukat Dropsin Fabel Printistä. Hänestä ne näyttivät aivan Fazerin sinisen värisiltä, joten sukat saivat nimekseen Fazerin siniset. Joulun alla sain pyynnön uusista sukista, sillä edellisest oli tullut pidettyä vuoden mittaan siihen kuntoon, että tarvitaan jo uudet toimittamaan edellisten virkaa. Lankaa hankittiin lankakaupparetkellä joulun alla ja nyt ne kerät on suurimmaksi osaksi kulutettu pois.

Joulun alla en vain ehtinyt vielä näitä kutoa, mutta nyt tuli sitten näiden vuoro. Valmistuivat viime viikonloppuna. Välillä on rentouttavaa kutoa ihan tavallisia sukkia, joissa saa vain antaa silmukoiden soljua ilman suurempia miettimisiä. Näissä tosin mittailin työn edetessä kovasti tyttäreni sukkaan, että saisin oikean kokoisen. Alan pikkuhiljaa oppia, että myös vihkoon laitetut neulemuistiinpanot olisivat hyvinkin tarpeelliset hieman tarkempina varsinkin nyt, kun tyttäret on poissa kotoa.
Malli: Kardemumman perussukka ohuille langoille, koko 37-38, 60 s.
Lanka: Drops Fabel Print, väri 671, 62 g.
Puikot: KnitPro koivupuiset nro 2,5

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Romanttiset ylipolvensukat

Puikoillani on viime aikoina muodostunut silmukoita valkoisiin, romanttisiin, ylipolvenmittaisiin pitsisukkiin. Minun on pitänyt uudestaan opetella mitoittamaan sukkia, sillä sovitusjalkani asuvat nykyisin niin kaukana, että on vain pärjättävä ilman niitä. Samoin kuvaamisessa on otettava uudet ulottuvuudet käyttöön. Nämä valmistuivat jo jokin päivä sitten, mutta nyt vasta sain kuvattua.
Sukissa on pitkät varret. Aivan siitä syystä, että ne asettuisivat haluttuun mittaan saajansa jalassa. Jalkaan laitettaessa neule levenee jonkin verran ja syö silloin pituutta. Jalkaterän mittaamisen kanssa jouduin ottamaan myös jonkin kerran uusiksi. Kuvion tulee asettua tietyllä lailla varpaiden päälle, jolloin kavennukset on aloitettava tietystä kohdasta. Haluttu sukan koko asettui loppujen lopuksi kahden eri kuvion välimaastoon. Valitsin ensin sen pienemmän, mutta totesin sukan valmistuttua, että puran kärjen ja teen vielä yhden kuvionkerran mitan enemmän pituutta. Ensimmäinen vaihtoehto olisi ollut liian tiukka. Eri langoilla tehdessä tulee aina hieman eri mittaiset kuviot, joten säätämistä riittää. Tällä kertaa sukat syntyivät siis pienellä taistelulla. Joskus näinkin.
Malli: Novitan sukkalehti, Minna Metsänen, koko 36-37 valkoiset,
sukat jatkettu ylipolven mittaiseksi
Lanka: Viking Vilma 213 g.
Puikot: KnitPro Karbonz 2,5

tiistai 6. tammikuuta 2015

Opiskelijaneidon ranteenlämmittimet

Itä-Suomen puolella on kuulemma paljon kylmempi kuin täällä meillä Länsi-Suomessa. Näin väittää ainakin siellä opiskeleva tyttäreni. Ensimmäinen talvi menossa ja muutenkin viluinen tyttäreni on tämän tästä maininnut, miten on kylmä. Itse olen pitänyt paljon aikoinaan kutomistani ranteenlämmittimistä. Peittävät mukavasti ranteen, joka yleensä jää helposti paljaaksi. Ranteessa menee suuria verisuonia, jotka lähellä ihon pintaa luovuttavat lämpöä ja tunne kylmästä syntyy nopeasti ranteen jäädessä paljaaksi.. Olen monesti huomannut, että pelkästään lisäämällä vaatetukseen ranteenlämmittimet tarkenee paljon paremmin. Ne sujahtavat mukavasti sinne hihansuuhun lähes piiloon ja saa vedetty pidemmäksikin käden päälle, jos on tarve. Kumma kyllä, nämä kaksi yksinkertaista ja helppotekoista pötkylää, joiden apu viluntorjunnassa on aika merkittävä, unohtuvat silti usein asustelaatikostamme.
Kun ranteenlämmittimet tekee vielä lämpimästä ja pehmeästä alpakasta on niiden lämmittävyys ja käyttömukavuus taattu. Omani on tehty alpakkalangasta ja siksi valitsin näihinkin alpakan. Kuvioksi tavallisen resorin sijaan valepalmikko, joten neulominen oli mielenkiintoisempaa. Lopputuloskin on sievempi. Lanka sinänsä oli jälleen uusi tuttavuus, en ole aiemmin tästä neulonut. Kerä piti sen mitä lupasikin eli tasan 50 g painoivat kämmekkäät, kun sain ne kudottua. Kudoin molempia yhtäaikaa niin pitkiksi kuin lankaa riitti. Lopputulos on romanttisen kaunis, silti hyödyllinen ja lämmin. Nyt vain jään odottelemaan, onko tyttärellä lämpimämpää. Josko sitä myös kutoisi jo itselleenkin uudet.

Malli: Valepalmikkoa
Lanka: Sadnes Garn Alpakka, 50 g
Puikot: Ruusupuiset 3,25

Näin tein:
Loin 50 silmukkaa, jotka jaoin neljälle puikolle niin, että palmikkosilmukat osuivat puikon vaihtuessa samalle puikolle. Ekalla puikolla 14, tokalla 11, kolmannella 14 ja neljännellä 11. Aloitin 1 n, 3 o, 2 n, 3 o jatkaen koko kerroksen ja loppuun jäi sitten vain 1 n silmukka pariksi tuolle ekalle. Aluksi tein kaksi kerrosta ja sitten jo ekan kerran tuon palmikkokäännön eli oikeiden silmukoiden kohdalla nostetaan ensimmäinen kutomatta, kudotaan seuraavat 2 oikein ja nostetaan neulomatta nostettu silmukka niiden yli. Neuleessa katoaa tässä aina yksi oikea silmukka jokaisen palmikkoraidan kohdalla. Seuraavalla kerroksella tuossa palmikkokohdassa neulotaankin 1 o, langankierto, 1 o ja näin kadotettu silmukka saadaan jälleen takaisin. Sitten jälleen kolme kerrosta samoin kuin alussa. Yhteen lämmittimeen kudoin 15 "reikää", oli helpompi laskea niin, kudoin näitä kaksilla puikoilla yhtäaikaa, joten sain kerän jaettua tasan eikä jäänyt turhia langanloppuja. Seuraavalla kerroksella päättelin löysästi, ettei reunus kiristäisi. Yksi kerä meni ihan tasan näihin, jäi vain päättelystä yli jääneet langanpäät.

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Insinöörinsinistä

Miten usein sitä näkeekään neulomuksensa hienosti aseteltujen poseerauskuvien sijasta tämmöisenä kasana ja vielä useimmiten lattialla? Tässä sentään jäivät sovituksen jälkeen jalkarahin päälle. Sain toteamuksen että hyvät on, mutta hänen jalassaan et näitä kuvaa. Otin sitten kuvan siitä, miten nuo juuri valmistuneet sukat jäivät omistajansa itse asettelemina.
Lähellä joulua insinööriopiskelijapoikamme ilmoitti joululahjatoiveuteluuni, että hän haluaa villasukat. Poika ei juuri villasukkia ole pitänyt aikuisena, tuntuu tarkenevan muutenkin. Mutta yllättäen kaivoi vanhat villasukkansa jalkaansa, kun tuli joululomalle.

Joulua ennen en noita sukkia puikoille ehtinyt saamaan, mutta eilen aamulla sitten kaivoin näihin varaamani lankakerän esille ja laitoin sukat tulemaan. Koko on aika iso, joten rupesi jo välillä jännittämään, riittääkö varaamani yksi 100g kerä laisinkaan, vaikka kyllä se ihan tavallisiin sukkiin on ihan hyvin piisannut. Kudoin ensimmäisen sukan kärkikavennuksen alkuun, kerin raitaraportin verran lankaa pikkukerälle ja aloitin toisen sukan jättäen ensimmäisen odottamaan. Puntari sanoi kyllä tässä vaiheessa, että lanka riittää ja niin se riittikin ihan hyvin. On vain niin pitkä aika, kun olen näin ohuesta kutonut, joten epäilytti kerän kuluminen, Lankaa jäikin vielä 27 g kerästä. Tälle aamulle jäi kärkikavennuksen kutominen kumpaakin sukkaan.
En ole muistaakseni aiemmin kutonut tästä langasta sukkia. Itse kutominen oli ihan miellyttävä kokemus. Lankaa kerästä vetäessä pöydälle näytti kertyvän pienoinen sininen nukka, muuten en moitteita langasta sanoisi. Lanka täyttää silmukat hyvin minun käsialalla ja pinnasta tulee peittävä ja siisti. Kulutuskestävyydestä tulee varmaan tietoa sitten myöhemmin. Langan nappasin joulun aluspäivinä Tapion lankakaupan alennuskorista ajatuksella, että kokeillaanpa tuosta pojalle sukkia.

Malli: Oma perussukka, koko 44-45
Lanka: Four Seasons Gründl Hot Socks New Jaquard 4-facht, 77 g
Puikot: KnitPro nro 2,5

perjantai 2. tammikuuta 2015

Joulupäivästä uuteenvuoteen

Yksi myöhään toivottu joululahja, joka valmistui eilen. En millään ehtinyt saada tätä puikoille joulun alla. Lahja tovottiin viimeisellä kokonaisella viikolla ennen joulua ja langat sain hankittua perinteisellä Tapion lankakaupan alpakkareissulla jouluviikon maanantaina eli pari päivää ennen joulua. Puikoilla oli kuitenkin vielä muita joululahjoja, joten tämän aloittaminen meni joulupäivään. Lanka on paksua, joten en kovin pitkiä pätkiä neulonut yhteen menoon, vaan välissä aina kevyempiä töitä. Näin sormet jaksoivat paremmin.
Uudenvuodenpäivänä sitten tein vähän pidemmän pätkän ja niin valmistui tämä punainen, lämmin ihanuus. Huivi, jota on kudottu joulupäivästä uuteenvuoteen. Pingotukseen yöksi ja vieläkin on hieman neulojen kohdat nähtävissä reunoissa, mutta ne siitä tasoittuvat käytössä. Toinen tyttäristä sattui olemaan paikalla, että sain edes jonkinlaisia kuvia. Uusi kamerammekin on vielä opetteluvaiheessa, mutta sain kuviot erottumaan punaisessa ja se on jo saavutus näillä valomäärillä.
Huivissa oli haastavia kohtia mm. muistaa kääntää palmikot oikein, vaeltavat silmukat oikeassa järjestyksessä keskellä sekä kiertyvät silmukat myös nurjalla puolen. Pituuskin haittasi hieman, lopussa mittaa on jo yli kaksi metriä. Jossain loppupuolella hämmästelin, että olkani yli heittämä huivi ei kääntynyt enää kunnolla kääntäessäni työtä puolelta toiselle. No mikäs ihme se, sillä huivi osui lattiaan ja jarrutteli siellä. Tein huivin juuri samalla silmukkamäärällä kuin mitä ohjeessa oli.
Malli: Suorat osuudet Novitan Neulehupusta, 
Lanka: Drops Nepal, 253 g
Puikot: Nro 6 metallinen pyöröpuikko

torstai 1. tammikuuta 2015

Vuodenvaihde

Vuosi vaihtui meillä rauhallisissa merkeissä. Nuoriso missä kukakin, me miehen kanssa kaksistaan ensin elokuvissa ja ulkona syömässä. Kotona ehdimme ajoissa nukkumaan ja tänäänkin on ollut yhtä levollinen päivä. Kuunneltu unettavaa sateen ropinaa kattoon. Ulkona on todella liukas keli, juuri ei uskalla liikkua mihinkään tällä kipeällä jalallani. Siinä rinnalla on tullut neulottua ja vuoden ensimmäisen työn sain juuri pingotettua kuivumaan. Hyvältä siis näyttää neulontavuosi 2015!

Neulerikasta ja lankaisaa 
Uutta Vuotta 2015 
kaikille lukijoilleni!