Kädet kraapooksilla

Puutarhassa kevään kukkijat ovat pääsemässä vauhtiin. Tämä helleaalto kyllä nopeutti aivan valtavasti kaikkea. Illat olen kyykkinyt kukkapenkkien kanssa ja kädet ovat aivan kraapooksilla, kun olen siivoillut istutusalueita. On leikattu angervoja matalaksi, kun olivat risuttuneet jo pahoin. Viime vuoden kasvustoja poistettu ja suunniteltu uutta.

Punaruusujuuri (Rhodiola kirilowii var. rubra) on availemassa kukintojaan. Kukinnan jälkeen tämä kukka pitäisikin jo kovasti jakaa, rupeaa olemaan keskeltä puutunut ja kalju.

Kiinankärhö on kasvattanut jo melkoiset pätkät uutta vartta ihan muutamassa päivässä. Näille on suunnitteilla uutta telinetta vanhan joutaessa jo vähemmän esteettisenä vaihtoon. Tämä on viihtynyt paikassaan todella kiitettävästi ja kasvu on vuosi vuodelta suurentanut sen jo mukavasti näkösuojaa antavaksi.

Scillaa löytyy vielä jokunen kukassa oleva mätäs puutarhasta. Nämä lämpimät vain vievät nopeasti sipulikukkien kukinnat ohi. Muutama narsissi on vasta avannut nuppunsa, mutta ihan kohta on niiden vuoro näillä leveysasteilla.

Illalla - kun ei enää jaksa puutarhassa - olen istahtanut telkkarin äärelle. Punasävyiset sukat menossa kantapäässä. Hetki neuleen parissa ja sitten rauhoittuu nukkumaan. Sellainen se minun arkeni on tällä hetkellä.

Tänään kyllä voi mennä tovi miettiessä uutta kokemusta. Uskaltauduin lopultakin hevosen selkään ja ratsastin Aamulla. En ole ennen tohtinut edes hevosta koskettaa, mutta nytpä olen senkin kokemuksen verran rikkaampi.